26. kesäkuuta 2013

Naimapuuhia


Jeffrey Eugenides


Otava, 2012

Alkuteos: The marriage plot

Suomentaja: Arto Schroderus


Ihan ensiksi täytyy ihmetellä, mitä Otavalla oikein on ajateltu, kun Jeffrey Egenidesin kirja "The Marriage Plot" on suomennettu nimellä "Naimapuuhia" ja miksi kirjaan on valittu aivan uskomattoman tökerö kansi? Jos kirjailijan nimi ei ennestään olisi tuttu, en olisi ikinä tähän kirjaan tarttunut. 


Kirja on kolmiodraama yliopistomaailmasta. Madeleine on kirjallisuuden opiskelija, joka on rakastanut kirjoja pienestä asti ja jonka hyllyt ovat täynnä 1800-luvun klassikkoja. Madeleine on hyvän perheen tytär, jonka elämä on siististi järjestyksessä. Hän on päättänyt pitää taukoa seurustelusta ja keskittyä viimeisenä opiskeluvuonna tiukasti opintoihinsa. Kun Madeleine tapaa semiotiikan kurssilla Leonardin, horjuu hänen päätöksensä. Leonard on älykäs ja karismaattinen biologian opiskelija, jolla on vahva naissankarin maine kampuksella. Tämän tietää myös Mitchell, joka on vakaasti päättänyt mennä naimisiin Madeleinen kanssa. 

Madeleine, Mitchell ja Leonard toimivat vuorotellen tarinan kertojina. Eugenides muuttaa taitavasti tyylilajia niin, että se kuvastaa kertojan persoonallisuutta. Madeleine rakastaa Leonardia ja yrittää huolenpidollaan parantaa tämän. Leonard on maanis-depressiivinen ja taistelee sairautensa kanssa. Mitchell lähtee opintojen päätyttyä matkalle Intiaan, missä hän pohtii uskontoa ja pakkomielteisen omistavaa suhdettaan Madeleineen. 

"Naimapuuhia" on kiinnostava teos, jossa kysytään onko 1800-luvun romaanien rakkautta enää olemassa Kirjassa on mukana tummaa huumoria ja pohjalla kuljee apea sävy.   Kirja oli hyvä, mutta paikoin siinä oli mukana liikaa sivujuonteita ja lukeminen kävi ikävystyttäväksi. Kirjan parasta antia oli Leonardin sairauden kuvaaminen. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti