31. toukokuuta 2013

Sivullinen


Albert Camus



Seven, 2010


Alkuteos: L’étranger  (1942)


Suomentaja: Kalle Salo




”Äitini kuoli tänään. Tai ehkä eilen. ” Albert Camusin ”Sivullinen” alkaa yhdellä kaunokirjallisuuden tunnetuimmista avauksista. Romaani kertoo nuoresta miehestä, jonka elämää leimaa välinpitämättömyys maailmaan kohtaan. Mikään ei kosketa häntä. Kun Meursaultin äiti kuolee, hän suhtautuu siihen kuin mihin tahansa velvollisuuteen, joka on hoidettava asiallisesti pois alta. Tämän jälkeen Meursault jatkaa elämäänsä tavalliseen tapaan. Jo seuraavana päivänä hän tapaa naisen Marien, jonka kanssa aloittaa suhteen. Hän suostuisi menemään naimisiin, jos Marie haluaisi, mutta myöntää tälle, että vastaisi samoin kenelle tahansa tytölle, joka olisi hänen tilallaan. Hän ystävystyy naapurinsa Raymondin kanssa siksi, että Raymond tuntuu sitä haluavan. Hänen reaktionsa kaikkeen on: ”miksi ei, eipä sillä ole väliä.”  Samalla välinpitämättömyydellä, lähes sattumalta, hän ampuu miehen.

Toisessa osassa Meursault on tutkintovankilassa. Vankila-aikaansa ja oikeudenkäyntiinsä hän suhtautuu tunteettoman neutraalisti osoittaen välillä akateemista mielenkiintoa prosessia kohtaan. Hänen tasapainonsa järkkyy vain hetkellisesti, kun hän kuolemantuomion käytäntöön panoa odotellessaan raivostuu yrittäessään selittää ajatuksiaan vankilan papille.

Meursaultin sivullisuus saa muut ihmiset varpailleen. Kyllä, hän on syyllinen käsittämättömään murhaan, mutta se ei ole syy, joka saa ihmiset vierastamaan häntä. Ihmiset ovat valmiit näkemään Meursautin hirviönä. Tämä kuitenkaan ei tahdo aiheuttaa hankaluuksia tai mielipahaa muille. Hän ei vain oikein käsitä sitä, miten ihmiset toimivat. Meursaultin asenne hämmentää muita ihmisiä. Oikeudenkäynnissäkin käsitellään vähemmän murhaa kuin sitä, ettei hän itkenyt äitinsä hautajaisissa. Kirja osoittaa selvästi, että oikeus ei ole neutraali, vaan se on riippuvainen ihmisistä, jotka sitä toteuttavat.

Henkilönä en pitänyt Meursaultista. Hänen tilallaan voisi olla kuitenkin kuka tahansa muu ulkopuolinen ihminen, jota muut eivät ymmärrä, ja jonka sen takia joutuu ihmisten vieronnan uhriksi.

 Meursault tarkkailee ulkopuolisen katsein yhteiskunnan absurdiutta. Meursaultin merkittävin ominaisuus on hänen rehellisyytensä. Hän ei suostu valehtelemaan tai esittämään tunteita, joita ei tunne, pelastaakseen itsensä giljotiinista. Albert Camus sanoikin, että: ” Sivullinen onkin pohjimmiltaan teos miehestä, joka ilman sankarin elkeitä on valmis kuolemaan totuuden puolesta."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti