15. toukokuuta 2013

Hadrianuksen muistelmat

Marguerite Yourcenar


WSOY 1984

Alkuteos: Mémoires d'Hadrien (1953)
Marguerite Yourcenar (oik. Marguerite Cleenewerck de Crayencour) syntyi ylhäisaateliseen ranskalaiseen perheeseen. Hänen äitinsä kuoli Margueriten syntyessä ja tyttö kasvoi Lillessä Pohjois-Ranskassa  isoäitinsä kasvattamana. Marguerite Yourcenar muutti naisystävänsä Grace Frickin luokse Yhdysvaltoihin hieman ennen toisen maailmansodan puhkeamista. Marguerite Yourcenar ja Grace Frick asuivat yhdessä aina vuonna 1979 saakka, jolloin Frick menehtyi syöpään. Yourcenar sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden ja asui elämänsä loppuun asti  Mainessa Yhdysvaltojen itärannikolla.
Yourcenar oli ensimmäinen nainen, joka hyväksyttiin Ranskan akatemian (1981) kuolemattomien joukkoon.

Vuonna 1953 ilmestynyt romaani Hardianuksen muistelmat toi Yourcenarille suurta ammatillista ja kaupallista menestystä. Romaani on kirjoitettu kirjeen muotoon. Vanha keisari kirjoittaa pitkän kirjeen seuraajalleen Marcus Aureliukselle. Kirjeessä hän muistelee elämäänsä ja uraansa keisarina. Hadrianus oli keisarina ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Hallituskautensa aikana hän pyrki pitämään yllä rauhaa Rooman imperiumissa ja matkusteli paljon ympäri valtakuntaa.

Marguerite Yourcenar on tehnyt paljon tarkkaa tutkimustyötä luodakseen autenttisen ajankuvan. Hän kuvaa hyvin uskottavasti Hadrianuksen sisäistä maisemaa tämän muistellessaan kulunutta elämäänsä. Lukiessani unohdin välillä hetkeksi lukevani romaania, enkä suinkaan aitoja muistelmia. Ajatukset rönsyilevät asiasta toiseen, kun Hadrianus puolustaa valintojaan ja opastaa Marcus Aureliusta siitä, millainen hyvän keisarin olisi oltava. Hadrianus oli kaikkiaan hyvä keisari, vaikkei välttynytkään virheiltä hallituskautenaan. Erään raivokohtauksen seurauksena hän sokeutti kirjurinsa ja Jerusalemissa hän tukehdutti juutalaisten kapinan verisesti. Hänet muistetaan usein lähinnä rakkaudestaan Antinoukseen. Nuoren miehen ennenaikainen kuolema järkytti Hadrianusta syvästi ja hän suri Antinousta suuresti. Hän  omisti Antinoukselle useampia kaupunkeja, painatti tämän kuvan kolikoihin ja tilasi valtavasti patsaita, jotka kuvasivat Antinousta. Loppuelämänsä ajan Hadrianus piti aina näitä patsaita lähellään.

Yourcenarin teksti on kaunista, lyyristä ja sujuvasti kulkevaa. Kerronta on tarkkanäköistä ja hillityn eroottista. Hadrianuksen muistelimia kirjoittaessaan Yourcenar on vasta lähentynyt 50 ikävuotta. Silti hän tavoittaa uskottovasti kuolevan ja ruuminsa pettämän vanhan miehen äänen. Kerronta on viipyilevää ja nautittavaa. Tämä ei ole vauhdikas seikkailukertomus, jollaisia monet historialliset romaanit ovat. Itse pidin kirjasta kovasti.


Todellinen syntymäpaikka on se, missä ensi kertaa on älykkäin silmin katsellut ympärilleen; minun ensimmäinen isänmaani olivat kirjat ja vähäisemmässä määrin koulut.
- Hadrianus
Marguerite Yourcenar


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti